Mitä mulle kuuluu?

Blogin pienen hiljaiselon aikana oon.....

... piipahtanut pariin otteeseen kotona Joensuussa...

... nauttinut auringonpaisteesta ja hymyillyt...

... seurannut sivusilmällä lätkää ja kokannut Virpin kanssa pojille keittiössä...

.... viettänyt ihanan työporukkani kanssa virkistäytymisiltaa hohtominigolfin ja grillauksen merkeissä...

... syönyt ihan liian monta Mäkkärin kanapestosalaattia (MAISTAKAA! ihan syntisen hyvää)...

... mäiskinyt tennistä ja löytänyt täydellisen ylppärimekon...

... herkutellut mummon kanssa hedelmillä ja marjoilla...

... tehnyt monen tunnin lenkkejä Nalan kanssa...

... tykästynyt otsikseen sivulle kiharrettuna...

... muistanut, että mulla on huippu kämppis (tällänen setti oli vastassa la-iltana, ku tulin rättipoikkikuolleena töistä kotiin! love you, skumppaa suoraan viinilaseista)...

... riemuinnut valmistumista ja hyviä yo-tuloksia...

... ollut autonpesupuuhissa (painepesurit on muuten semi pelottavia)...

... nauttinut piknik-aamupalasta kavereiden kanssa...

... täyttänyt Virpi-murun puhelimen muistin tämmösillä laadukkailla otoksilla...

... hengaillut baarissa selvinpäin ja sen myötä iloinnut krapulattomista aamuista...

... voittanut kampaajapelkoni  ja ihastunut lopputulokseen...

... sekä aloittanut aamuni puurolla marjojen kera :--)

Semmosta mulle kuuluu. Perjantaina lähen (taas) Joensuu hoodeille puoleksitoista viikoksi. Tarkoituksenani on viilettää tuleva viikonloppu Lököllä ja sen jälkeen keskittyä rauhassa lakkiaisten valmisteluun. Voi siis olla, etten ehdi taaskaan koneella istumaan, mutta pidän sitä vain hyvänä asiana. Nyt lähetään Jossun kanssa piipahtamaan vielä Jumbossa, katotaan taas milloin tästä tytöstä kuuluu täällä blogimaailmassa jälleen!

♥: Elli

LEMC

Täällä sitä kuulkaas yks uunituore ylioppilas kirjoittelee!! Tänään saatiin siis lopulliset tulokset kevään yo-kirjoituksista, ja ilokseni äikkä pysyi Laudaturina ja enkku nousi B:stä C:hen. Vaikka oon tositosi tyytyväinen papereihini, mua jää vähän nakertamaan toi terveystiedon Eximia (yhen pisteen päässä Laudaturista, jos oisin kirjottanu terkan keväällä enkä syksyllä, niin oisin saanu pisteilläni L. ähh) ja ruotsin Magna (kuuntelu meni plörinäksi). No, onneks niitä on mahdollisuus korotella jatkossa, jos siltä tuntuu.

Anyway, nyt uskallan lähettää kutsukortit menemään ja alkaa luvan kanssa panikoida lakkiaisia! Apua, musta oikeesti tulee ylioppilas.

Onnea kaikille muillekin tänä keväänä valmistuville! :--)

♥: hirveen yliviisas Elli

Uusi pää

Arvatkaa mitä!! Mie kävin kampaajalla! Ekaa kertaa elokuisen syöpätukan poisleikkaamisen jälkeen. Varasin eilen extempore-päätöksellä itselleni värjäys- ja leikkausajan tälle aamulle Tikkurilan keskustaan, ja suoraan sanottuna pelkäsin sitä kampaajan tuoliin istumista. En halunnu senttiäkään pois reuhkastani (hirveellä vaivalla takaisin kasvatetut hiukset, ärsyttää jättää niitä sinne lattialle), mutta annoin kampaajalle kuitenkin vapaat kädet ottaa sieltä ne huonoimmat latvat pois. Noin sentti lähti joka puolelta veks, mutta tukka näyttää nyt huomattavasti terveemmältä ja paremmalta. 

Oon kertonut teille aiemmin, kuinka paljon ikävöin vaaleita hiuksiani ajalta ennen syöpää. Vaikka kannatankin luonnollisuutta, en kuitenkaan tuntenut missään vaiheessa oloani hyväksi uudessa, tummassa frisyyrissäni. Siksi aloitan nyt vaalennusurakan, mutta vain raidoittamalla, sillä se ei rasita hiusta yhtä paljon kuin koko pään värjäys ja myös syöpäriski on näin ollen pienempi. Mulle laitettiin tänään hirvee määrä kylmänvaaleita raitoja, ja tukkahan blondaantui ihan silmissä! Tykkään näistä hiuksista tosi paljon, koska nää on nyt ne kaipaamani vaaleat, mutta kuitenkin luonnolliset eikä vetyperoksidiblondatut. Mukaan ostin vielä tollasen Colormaskin, sävynä silver. Onko kellään kokemuksia tuon käytöstä, toimiiko? Ja kuinka usein tota tulisi hiuksiin levittää, etteivät raidat ala kellertää?

Näissä kuvissa tukka on tosiaan kampaajan GHD:llä suoristettu, joten näyttää miun mielestä tosi pitkälle :D Itsehän en moisia hienouksia omista, mutta ajattelin ehkä seuraavasta palkasta säästää sellaiseen. Oli nimittäin sen verran helpompaa tän luonnonkiharan pehkon muotoilu oikeilla välineillä, kuin tuolla miun 10e maksaneella Clas Ohlsonin minisuoristusraudalla. Positiivinen puoli kiharassa tukassa on se, että hiukset näyttävät tuuheilta myös suoristettuna. Ainakin mie tykkään tuosta ponnarin paksuudesta, se on paljon paksumpi kuin mitä oli ennen syöpää!!

Esitän tähän loppuun vielä nöyrimmät anteeksipyyntöni blogini laiminlyömisestä ja hiljaiselosta. Oon ollu päivät kavereiden kanssa menossa ja illat töissä, joten koneella tulee kökötettyä todella vähän. Voi mennä parikin päivää, etten edes avaa koko höskää. Toivottavasti muuallakin Suomessa ollaan saatu nauttia yhtä upeista säistä kuin täällä - aurinko on porottanut pilvettömältä taivaalta ja celsiukset nousseet sille kahdenkymmenen paremmalle puolelle! Sellaisella säällä vähemmän tekee mieli istua neljän seinän sisällä.

♥: Elli

Tervetuloo meille

Muutettuani omilleni ootte pyytäneet paljon asuntopostausta nykyisestä kämpästäni, joten kuvasin teille videomuodossa pienen sightseeing-kierroksen. Selitän tähän ensiksi vähän taustoja kuitenkin: asun siis ystäväni Johannan (klik ja klik) kanssa, koska kahdestaan asuminen tulee niin paljon edullisemmaksi näillä pk-seudun vuokrahinnoilla. Tää kämppä on noin 34 neliön kokoinen yksiö, ja tilanpuutteen vuoksi toinen meistä nukkuu valitettavasti levitettävällä sohvalla. Tällä hetkellä sohvallanukkuja oon mie, mutta se ei minuu haittaa, koska tykkään muutenkin enemmän kovista sängyistä kuin semmoisista löllöistä. Meillä on sauna ja lasitettu parveke, joka tosin toimii tällä hetkellä vain tavaran säilytyspaikkana (ihan oikeesti tää on taas laiskuuden multihuipentuma: noi kamat on pitäny viedä öbaut kuukauden ajan alakerran häkkivarastoon, mutta siellä ne lojuu edelleen. argh.). Kesää kohden ollaan kuitenkin ajateltu hankkia sinne pari tuolia ja jonkinsortin pöytä.

Siinäpä se sitten ois! Mulla loppu kamerasta muistikortti tossa parvekkeelle siirtymisen kohdalla eli sen takia siinä on pieni tauko välissä. Biisi on JoJon versio Sean Kingstonin kappaleesta "Beautiful Girls".

Tää lähtis nyt pakkailee kamoja kasaan ens viikon kotikodin reissua varten ja sit illaksi töihin. Vaikka on kivaa asua itekseen, on silti aina yhtä ihanaa mennä käymään perheen luona. Mulla meni hetki ennen kuin opin sanomaan tätä kämppää "kodikseni", koska siihen sanaan liittyy niin vahvasti lapsuus, äiti ja Joensuu. Nyt se alkaa jo luonnistua, mutta ei sitä lapsuudenkodin paikkaa sydämestä voi mikään muu asunto viedä.

♥: Elli

PS. Teitä rekisteröityneitä lukijoita on jo 400 kappaletta!! Ihan mieletön juttu, isot halipusukiitokset kaikille!

Vappu'13

...meni aikalailla kaveripainoitteisena! Ihan huiput pari päivää/iltaa takana, mie niin tykkään tuosta auringonpaisteesta ja ystävistäni. ♥ Vappuaattona vietettiin ensin iltaa isommalla porukalla ja lähdettiin sen jälkeen vielä tanssimaan. Eilen herättiin verhojen läpi paistaviin säteisiin ja suunnattiin piknikille kera herkkujen ja nauruhermoja kutkuttavien juttujen. En voi sanoin kuvailla sitä fiilistä, kun ajeltiin näitä Helsingin isoja teitä pitkin avoautolla ja MIUN HIUKSET LIEHU TUULESSA!! Ei vaan ois vuos sitten liehunu. Se tunne oli niin ylitsepääsemättömän hieno, ettei edes hurmaava variksenpelätin-look heti ajelun jälkeen saanut hymyäni laantumaan. Että suurkiitos vaan sille jollekin suuremmalle voimalle, joka päätti pelastaa miut ja parantaa miun syövän, ilman sitä tuskin oisin koskaan oppinut kuinka pienistäkin asioista voi nauttia näin paljon.

Ens viikolla lähen käymään Joensuussa, mutta yritän tulla postaamaan teille miun puhelimen sisältöö vielä ennen sitä. Sinne on kertynyt yksittäisiä kuvia viime viikoilta, ja voisin vaikka tehä semmosen kollaasi-postauksen niistä. Nyt tuolla paistaa taas aurinko (ahhh), joten vetäsen trikoot jalkaan ja lähen eka lenkille ja sitten ruokakauppaan. Massu kurnii kovaäänisesti ja jääkaappi ammottaa tyhjyyttään, oh no... 

Nähään taas!!

♥: Elli

Sanoja

Aamuaurinko, huonot vitsit, ystävät, polkkatukka, random-tuttavuudet ja pienet eleet. Tilannekomiikka, unikaverit, Pink, maailman paras äiti, kevätsade ja ballerinat. Juokseminen, denim, weekendfestival-lippu, yllättävät yhteydenotot, kaunis puhelu ja keittovihannekset mikrossa.

Ikävä kotikotiin, omaan sänkyyn, mummon luo. Pikkuveljen halittavaksi, tenniskentälle, koulun välitunneille.

Tätä sen pitääkin olla, elämän siis. Ei makeaa mahan täydeltä, mutta enemmän kuin hapanta.

♥: Elli 

Y'all call it a moment, I call it life

Viettelen tässä vapaapäivää töistä, ja aattelin tulla kertomaan teille vähän kuulumisia. Tosiaan, kolmisen viikkoa itsenäistä elämää uudessa kaupungissa takana päin, ja oon viihtynyt tosi hyvin! Nautin siitä, että saan itse päättää menemiseni ja tulemiseni. Tottakai vastuuta on kertynyt hetkessä roppakaupalla lisää - kukaan ei osta mulle sitä wc-paperia kaappiin, jos en minä itse. Omaksi järkytykseksenikin oon ainakin tähän mennessä jopa tykännyt huushollata. Pyykkäys, tiskaus, siivoaminen, niitä tekee ihan mielellään! Saa nähä miten pitkään tää innostus kestää...

 Pitkästä aikaa tuntuu siltä, että elämä sujuu niin kuin pitääkin. Välillä iskee tietysti kaipuu Joensuuhun ja äitin kainaloon, mutta se kai kuuluu asiaan. Oon saanu täällä paljon kavereita jo, eikä oo enää niin yksinäinen olo. Viime viikonloppuna oltiin tosiaan siellä partioleirillä Inkoossa, ja tuli taas naurettua muutaman vuoden eestä. Huippua, miten miut on otettu heti porukkaan mukaan ja ihmiset tarjoaa apuaan. Sain myös alustavat tulokset yo-kirjoituksista, ja ne oli menny suurinpiirtein sillä tavalla kuin toivoinkin niiden menevän. Eniten mieltä lämmittää tuo äikän laudatur, mutta pitää varautua myös siihen, että se laskee YTL:ssä eximiaksi. Pääasia kuitenkin, että saan lakin varmuudella ens kesäkuun alussa, ja se jos mikä on siisti juttu!

Mulla ei pitänyt olla nyt kiire mihinkään, mutta unohdin, että miun pitää olla tasalta Helsingissä treffaamassa ystävää. Nyt täytyy siis vauhdilla kammata naama ja juosta junaan. Ihanaa keväänjatkoa kaikille! :) 

♥: Elli 

Video

Siitä tuli liian pitkä, mutta kuten videollakin sanon, tää asia on kiinnostanu monia ja toisaalta eihän videota oo pakko katsoa, jos aihe ei kosketa tai kyllästyttää muuten vaan kuunnella 20 minuuttia miun ääntä. Jäädän parissa kohtaa aika pahasti, mutta laitetaan se koko päivän kestäneen päänsäryn piikkiin. Tää koneen näyttö sammu välillä eli siksi säädän tossa jotain omiani muutaman minuutin kieppeillä.

Haluun nyt myös erikseen korostaa vielä sitä, että en oo lääkäri eikä mulla oo minkäänasteista lääketieteellistä koulutusta, joten kaikki mitä tossa videolla kerron, perustuu vain ja ainoastaan omiin kokemuksiini. 

Toivottavasti tästä on apua jollekulle!

♥: Elli 

FOOD

Kun oma pärstä ei miellytä, voi aina kuvata pelkästään ruokaa. Mulla on taas joku ihme ulkonäkökriisi part 84718341 menossa, joten kameralle hymyileminen ei oo ollu ykkösenä mielessä. Siksi filmirullalta löytyykin lähinnä vain parin viime viikon ateriat kuvien muodossa, ja jaan ne nyt teijän kanssa.

 Mun ruokavalio koostuu nykyään lähinnä wokeista ja salaateista. Kasvikset ja vihannekset on parasta mitä tiiän, ja oon löytäny rakkauteni pinaattiruokiin uudelleen. En oikeesti oo mikään kokkikolmonen, vaan pikemminkin multa löytyy peukalo keskeltä kämmentä keittiöhommissa. Toisaalta nautin kyllä kokkaamisesta - miusta on tärkeetä nähdä ja valmistaa ruoka itse niin pitkälti kuin mahdollista. Siks en tykkää eineksistä, koska epäilen aina niiden sisältöä.

En syö juurikaan pastaa tai perunaa, mutta en myöskään välttele niitä. Kaapista löytyy kyllä täysjyvämakaroonia, mikä on kyllä ihan hyvää. Mulla alkaa vaan sattua usein massuun syötyäni vehnätuotteita. Mistähän se johtuu? En oo aiemmin ollu näin herkkä esim. gluteenille.

Mulle on oikeestaan sydämen asia syödä suhtkoht terveellisesti. On ollu aikoja, jolloin oon mättänyt naamariin paljon epäterveellisempää ruokaa kuin nykyään. Sen myötä oonkin huomannut, että jos syön esim. roskaruokaa, se tuntuu heti kropassa että mielialassa. Turvottaa ja äkästyttää, siitä tulee ällö olo. Suosinkin siis lähinnä kevyttuotteita, marinoimatonta kanaa, niitä kasviksia ja vihanneksia, maitotuotteita ja hedelmiä. Hiilareita saan myslistä ja aamupuurosta, protskua kananmunista. Ruisleivän päälle levitän Beceliä ja wokkipannuun voin sijasta ruokaöljyä. Ikuisia lemppareitani pastan/perunan korvaamisessa ovat couscous ja kvinoa, niiiiiiiiin hyvää ja terveellistäkin! Kokeilkaa ihmeessä, jos ette oo aiemmin maistelleet.

Oon aina pitänyt itseäni vähän herkkupeppuna, mutta nyt kun mietin tarkemmin, en ees herkuttele usein ainakaan millään epäterveellisellä. Karkkia tekee mieli joskus, ja silloin sallin itselleni namuja kohtuudella. Sipsejä tms. en syö ja limpparia juon hyvin harvoin. Pullaa saa vaan mummon luona, eli valitettavan harvoin.

En mee väittämään, että ruokavalioni olisi täydellinen, mutta se toimii mulle. Jos syön näin, voin hyvin ja energiaa riittää normielämän lisäksi treenaamiseen. Syöpä avasi tässäkin suhteessa silmiäni: omilla valinnoillaan voi vaikuttaa omaan oloonsa ihan järkyttävän paljon. Osaan arvostaa terveyttä ja tavallista jaksamisen tunnetta reilusti enemmän kuin aikaisemmin, ja pyrin maksimoimaan sen voiman määrän syömällä oikeaoppisesti. Mie liputan terveiden elintapojen puolesta hamaan tulevaisuuteen saakka, koska mikään herkku, tupakka tai alkoholiannos ei maistu yhtä hyvältä kuin henkinen ja fyysinen tasapaino omassa kropassa.

Tän postauksen punanen lanka tais kadota jo hetki sitten, mutta anyway tarkotus oli noiden kuvien jakamisen lisäksi ilmoitella, että i'm back in business ja teen teille huomenna vielä yhen spesiaalipostauksen syövästä. Stay tuned! Ja hei jos teillä on heittää mulle jotain kivoja reseptejä ja ruoanlaittovinkkejä, niin otan ne hirveen mielelläni vastaan!! :)

♥: Elli 

@Vanda hoods

Muutto hoidettu, mutta en oo saanu nettiä vielä toimimaan omassa koneessa. Sen takia miulla ei oo nyt teille antaa mitään kuviakaan tähän, koska oon Jossun Macilla enkä osaa käyttää tätä. Pitänee marssia piakkoin johonki liikkeeseen ja hankkia langaton netti, niin pääsen sitte postaamaan kunnolla :) 

Anyway, tää kämppä on ihana ja alan pikkuhiljaa muistaa, mihin suuntaan pitää lähtee kävelemään, jos haluaa asemalle, haha. Tässä on vieressä superkivat lenkkeilymaastot ja muutenki tää on kivan oloista aluetta. Yritän tehä teille jonkunasteista kotipostausta heti, kunhan vaan saan sen netin hankittua... Eli palataan asiaan hyvällä tsägällä n. puolenvuoden päästä. 

Nappasin Lindan blogista muutaman kuvan meijän muuttoreissusta, jolla mie olin ratissa ja ajelin suoraan Joensuun liikenteestä tänne astetta vilkkaamman liikenteen sekaan. Matka sisälti monia hyviä hetkiä, esim. kun navigaattori huutaa motarilla että "tee u-käännös" ja Lahden sijasta päädyttiinkin Vuosaaren satamaan. Tän siitä saa ku laittaa kaks joensuulaista blondia samaan autoon ja käskee niitä suunnistamaan Helsingissä.

Eilen käytiin yöelämässä ja lopputuloksena mm. wc-pönttöön tutustunut puhelin, joka selkeesti halus opetella uimaan. Tunnin kuivattelun jälkeen se alko kuitenki osottaa jälleen elonmerkkejä, mikä on sinänsä ihme, koska se oikeesti lillu siellä pöntön pohjalla. Pulputus kuulu vaan... Nyt tossa on näytön sisällä enää vähän vettä jäljellä, täytynee elätellä toivoa että seki sieltä haihtuu vielä. Että semmonen ilta :)

Tässä teille vielä biisi, joka saa ainaki miut kaipaamaan kesää!

♥: Elli 

OTSIS

Oon jo pitkään vältellyt kampaajalle menemistä ja otsiksen trimmaamista, mutta tänään ärsytyskynnys laski normaalia matalammalle (se aika kuukaudesta, u know) ja päätin saksia mun otsista lyhyemmäksi. Kasvatin sen syövän jälkeen sivuotsikseksi, mutta omasta mielestäni miulle sopii ehkä paremmin toi tasanen otsis.

Mitä tykkäätte, oliko virhe vai ei? Itsehän olen kovin onnessani siitä, että nyt näen eteeni.  Mietin tossa, että miten ihminen voi olla näin aikaansaamaton. Oikeesti valitin 3 kuukautta siitä, että otsis on muodoton ja ei asetu mitenkään. Ja kun vihdoin ryhdyin tuumasta toimeen, tukan leikkaamisessa meni  huikeet 10 minuuttia. Ah tätä reippauden määrää.

♥: Elli

Huhuu...

...lukeeko tätä enää kukaan? Täällä mie oon, vaikka ei ookaan taas vähään aikaan näkynyt. Vetoan yo-kirjotushässäkkään ja muihin kiireisiin. Oon myös rampannut Joensuu-Helsinki-Joensuu väliä useemman kerran tässä viikon sisällä - mie nimittäin sain töitä Helsingistä! Ens tiistaina tarkotus ois sitten heittää muuttokuorma takakonttiin ja vaihtaa asuinpaikkakuntaa. Onko normaalia olla samaan aikaan sekä superinnoissaan, jännittynyt että vähän peloissaan?

Semmosta tänne. Opiskelun lisäksi oon herkutellut hedelmillä, salaateilla ja namusilla, rakastunut Gina Tricotin farkkupaitaan entistä syvemmin ja käyttänyt ihan liikaa tota kukkahuivia. Viime viikolla äiti ilahdutti minua ostamalla miulle "Prinsessan huone"-kyltin. Ihan tunnen itseni aikuiseksi naiseksi tuon kyltin kera, haha.

Ulkona paistaa nyt aurinko, ja aattelin käydä vähän spurttailemassa ennen ku palaan taas kirjojen pariin. Illalla pääsen onneks vielä pelaamaan tennistä, mulla on jääny näitten reissujen takia monet treenit välistä :( Alan toteuttaa tota kuvapostausta heti, kuhan tää kiire vähän helpottaa ja voin keskittyy muuhunkin kuin kouluun ja vaatteiden inventoimiseen. See you!
♥: Elli

Hjälp mig

Mie haluun tehä semmosen postauksen, mihin kuvaan kaikkia teidän toivomianne juttuja. Homma toimii siis niin, että te kerrotte mulle kommenttiboksiin, mistä esineistä/asioista miun pitää ottaa valokuva. Esimerkkejä vois olla vaikka lempparipaita, käsialanäyte, lempiruoka jne. Lupaan lainata siskolta järkkäriä tätä postausta varten, jotta saadaan kuvista parempilaatuisia :--)

Nyt siis ne sormet syyhyämään ja miulle kuvausideoita!! Toivottavasti tulis paljon kuvattavaa, jotta voin vältellä edelleen ylppäreihin lukemista...haha.

Mutta nyt ei auta ku iskeä kakkulat päähän, napata toi uusi, kovasti kirjaa muistuttava poikaystäväni kainaloon ja jatkaa pänttäämistä, tsau!

Kommentoikaa.

♥: Elli

Abiräppi 2013

Meijän abipojat kehitteli abishowhun alla olevan abiräpin, jonka musiikkivideoon miekin pääsin jouduin vahingossa mukaan. Suoraan treeneistä, freshinä ja silleen. Räpin sanat on aika inside-juttuja, jotka ei välttämättä aukee muille ku meidän koululaisille, mutta katelkaa läpi jos haluutte. Miut voi tosiaan bongata heti tosta alusta (00:46 -->) ja lopun bloopers-osiostakin, kun repeen eikä mulla pidä pokka ollenkaan. Enjoy!

Minuu naurattaa tää ihan kamalasti! Tiiän, että tuun palaamaan tähän videoon aina, kun mulle tulee ikävä lukiota ja niitä ihmisiä. Mulla on nyt jo haikee olo :(

Onko muilla lukioilla ollut perinteenä tehä biisi abishowta varten?

♥: Elli

Vårens första dag, och jag vill va' med

Ystävä, kevät, etelänreissun suunnittelu, couscous-nuudeli-kasviswokki, 4h treenit ja hyvä olo. Mun tukka näyttää nykyään liukuvärjätyltä, vaikka kyseessä on maailman törkein juurikasvu. Ois varmaan kampaajan aika piakkoin... Mut nyt meen nukkumaan, jotta jaksan aamulla raahata peppuni koululle ruotsin kertaustenttiin. Laters!

♥: Elli